Mountain

Julkaistu: 2014
Alustat: PC
Kehittäjä: David O'Reilly
Julkaisija: David O'Really, Double Fine Presents
Pelimoottori: ?

Mountain on mielenkiintoinen tapaus. Se on enemmänkin interaktiivinen näytönsäästäjä kuin peli, sillä periaatteessa pelaajalla ei ole muuta roolia kuin katsoa ja odottaa.

Huipulle ma kiipesin
Mountainissa luodaan oma vuori, jonka olemassaoloa sitten seurataan. Vuorelle putoaa aina välillä erikokoisia tavaroita, joita voi sitten siirrellä tai vaikkapa nakata takaisin avaruuteen. Vuori voi myös tuhoutua, mutta yleensä pelaaja pystyy tämän helposti estämään.

Mountainin pelillinen sisältö koostuu vuoren seuraamisesta ja sille soittamisesta. Mikäli pelaaja ei pitkään aikaan soita vuorelle mitään, vuori masentuu. Tämä ilmenee vuoren ajatuksista, jotka pelaaja saa nähdä.

Omaa vuortaan voi pyöritellä ja tarkkailla vaikkapa avaruudesta käsin. Soittamalla tiettyjä melodioita vuoren saa jopa peittymään esimerkiksi verisateeseen! That's brutal!

Mountain on seesteinen irtiotto arjen kiireestää, joka niukasta pelillisestä sisällöstään huolimatta koukuttaa.

+ rauhallinen
+ erilainen

Mini Ninjas

Julkaistu: 2009
Alustat: PC, Mac, Nintendo DS, PS3, Wii, Xbox 360
Kehittäjä: IO Interactive
Julkaisija: Eidos Interactive
Pelimoottori: ?

Muistan kun pelasin aikoinaan Mini Ninjasin demoa Steamissa. Peli aiheutti jatkuvasti ''awws''-elämyksiä, ja jäin vain odottamaan että saisin koko version. Siihen kului lopulta muutama vuosi, mutta odotus oli sen arvoista.

Lapsityövoimaa
Mini Ninjas kertoo Hiron tarinaa tämän tasitellessa pahoja samuraita vastaan vapauttaakseen maailmansa. Hiron matkaan lyöttäytyy myös kolme muuta sankaria, joiden erilaisia kykyjä käytetään vaihtelevasti puzzleissa ja taisteluissa.

Mini Ninjasin taistelu on melko yksinkertaista, lähinnä saman napin hakkaamista kunnes vihollinen kuolee... anteeksi, muuttuu söpöksi eläimeksi. Se, millaiseksi eläimeksi vihollinen muuttuu, määrittyy tämän koon mukaan; pienemmistä tulee esimerkiksi kettuja, suuremmista pahiksista vaikkapa karhuja.

Mini Nijas sisältää myös hiiviskelyä. Hiro voi joko piileskellä korkean nurmikon peitossa tai naamioitua eläimeksi. Usein hiiviskely on paras vaihtoehto, sillä varsinkin lopussa vihollisjoukot käyvät melko suuriksi ja haastaviksi. Pelin tallennuspisteetkin on sijoitettu sen verran tyhmästi, että joskus niistä voi vaan juosta ohi tallentamatta.

Lentävä samurai.

Oikea vihollinen
Mini Ninjas on söpö peli, mutta yksinkertainen grafiikka on pidemmän päälle vähän tylsää. Vihollsitenkaan designissä ei ole kauheasti vaihtelua, ja samoihin persoonattomiin vastustajiin kyllästyy melko nopeasti. Hiron matkaa vaivaavat myös lukuistat bugit sekä täysin holtiton kamera. Putosin usein kallioilta alas kun kamera halusi välttämättä katsoa väärään suuntaan.

Mini Ninjas on todella konsolimainen peli, tyhjät kentät, kerättävät esineet ja yksinkertaistettu taistelu muistuttavat kaikki konsolien rajallisuudesta. Peli tuntuu myös kovin hätäisesti viimeistellyltä, sillä monet bugit olisi saanut pienellä vaivalla korjattu.

Pandaa ei kinosta.

Puutteineenkin Mini Ninjas on nautittava seikkailu, joka saa väkisinkin hymyn hiipimään kasvoille.

+ söpö
+ hauska
- kamera
- bugit
- persoonattomat vastustajat

Insecticide Part 1

Julkaistu: 2008
Alustat: PC, Nintendo DS
Kehittäjä: Crackpot Entertainment
Julkaisija: SouthPeak Games
Pelimoottori: ?

Insecticide on vähän erilainen seikkailupeli. Se yhdistää puzzleratkontaan räiskintää ja toimintaa, ja päähenkilöt ovat... ötököitä.

Ötökkämurha
Insecticide Part 1:ssä seurataan nuorta etsivä Chrys Liztiä ja tämän paria Roachya, jotka saavat ratkaistavakseen murhan sodaimperiumin mainoksen kuvauksissa. Pian selviää että tasutalla jylläävät paljon isommat piirit, ja pian Lizt saa huomata saaneensa vastaansa häikäilemättömiä rikollisia jotka haluavat pyyhkiä etsivän pois maailmankartalta ettei tämä sotkisi heidän suunnitelmiaan.

Insecticide on piristävä tapaus. Hieman dystopiseen scifikaupunkiin sijoittuva tarina on välillä todella yllättävä, ja hahmot ovat hauskoja. Pelaaminenkaan ei ole pelkkää puzzleratkontaa, vaan välillä päästään hiiviskelemään ja räiskimään.

Taisteluissa peli ampuu itseään jalkaan. PC-versio on melko kökkö, ja Lizt päähahmona liikkuu melko kulmikkaasti. Onneksi suurin osa vihollisista kaatuu melko helposti, mutta välillä suurien vihollisjoukkojen keskellä taistelut joutuu uusimaan harmittavan monta kertaa. Välillä selän taakse spawnaavat viholliset saavat hermot kireälle.

Insecticide ei ole täydellinen, mutta se on nautittava pikku pläjäys. Harmillisesti kakkososa ei tainnut ikinä valmistua, joten tarina jää vähän kesken. Peli maksaa tällä hetkellä kesäalessa 74 senttiä, joten ei muuta kuin mars ostoksille!

+ hauska
+ maisemat
- heikko taistelu
- kökkö ohjaus
- supertyhmä tekoäly

Borderlands 2

Julkaistu: 2012
Alustat: PC, Mac, PS3, Xbox 360
Kehittäjä: Gearbox Software
Julkaisija: 2K Games
Pelimoottori: muokattu Unreal Engine 3

Borderlands 2 on kuin alkuperäinen Borderlands, mutta isompana. Kaikkea on enemmän. Ja näin.

Tervetuloa Pandoralle... taas.
Borderlands 2 sijoittuu yhä Pandoran planeetalle, mutta tällä kertaa mukana on neljä uutta vault hunteria. Toki ykkösosan sankarit ovat yhä mukana, mutta tällä kertaa NPC-hahmoina. Kaikki ykkös-Borderlandsin suosikkihahmot ovat myös kakkosessa, mutta näiden lisäksi on lukuisia uusia hahmoja, niin hyviä kuin pahoja.

Tarinaa sen enempää spoilaamatta on sanottava, että se on yksi parhaista räiskintäpeleissä ikinä. Toki Borderlandsin tarina on välillä aivan päätön ja yllättäviä juonenkäänteitä on enemmän kuin laki sallii, mutta tällä kertaa mukana on myös sopivasti draamaa mikä syventää mainiosti hahmoja ja tarinaa.

Maisemat ovat komeita.

Lisää kaikkea, kiitos!
Borderlands 2 tuo lisää kaikkea. Aseita on entistä enemmän, vihollisia on enemmän, taistelua on enemmän. Tämä on myös mielestäni pelin heikkous, sillä vaikka uudet asiat ovat kieltämättä hyviä lisäyksiä ja sopivat peliin, on Borderlands 2 mielestäni kuitenkin liian täynnä. Toki tämä ei kaikkia haittaa, mutta itselleni tuli jo ensimmäisten tuntien aikana ähky olo.

Kakkonen on myöskin selvästi optimoitu toimimaan parhaiten co-oppina. Yksin pelatessa jotkut tehtävät ovat tuskaa, ja monia pomoja joutuu hinkkaamaan todella kauan. Itselläni tähän auttoi usein muutaman viikon tauko pelistä, jolloin aivot nollautuivat ja pelaaminen oli taas nautittavaa.

Monet pomot saa onneksi kaadettu ykkösen tyyliin etsimällä bugeja ja pieniä koloja joihin nämä eivät pääse iskemään. Jonkun mielestä tämä voi olla huijausta, mutta omasta mielestäni se on osa Borderlandsin taikaa.

Damn, ammukset lopussa. Tässä käy huonosti.

Borderlands 2 on hyvä peli vaikka usein joutuu mm. taistelemaan liian pitkiä pätkiä ilman tallennuspisteitä. Borderlands 2 olisi kaivannut ehkä vähän vähemmän sisältöä, mutta voisi ne kolmisenkymmentä tuntia käyttää huonompienkin pelien parissa.

Sille ajotuntumalla olisi toki voinut tehdä jotakin.

+ graafinen tyyli
+ värikäs
+ claptrap
+ vaihtelevat aseet
+ vaihtelevat viholliset
- yksin välillä liian vaikea
- liikaa taistelua
- taisteluja joutuu toistamaan liikaa
- AI:n taso heittelee liikaa

Borderlands

Julkaistu: 2009
Alustat: PC, Xbox 360, PS3
Kehittäjä: Gearbox Software
Julkaisija: 2K Games
Pelimoottori: Unreal Engine 3

Borderlands on joukosta erottuvalla grafiikalla, lukemattomilla aseilla ja hauskoilla hahmoilla varustettu räiskintä, jota voi pelata niin yksin kuin kaverinkin kanssa.

Tervetuloa Pandoralle
Borderlands sijoittuu Pandora-nimiselle planeetalle, jossa pelaaja voi valita neljästä täysin erilaisesta hahmotyypistä mieluisensa. Nämä valut hunterit metsästävät legendaarista vaultia, mutta matkalla on tietysti mutkia. Pelaaja taistelee joko yksin tai muiden pelaajien kanssa tiensä kohtia vaultia läpi lukuisten näyttävien maisemien ja yllättävien juonenkäänteiden. Ja tosiaan taistelee; Borderlandsissä ei puzzleilla tai muutenkaan hidastella, vaan vihollisia tulee joka tuutista.

Borderlands tarjoaa lukemattomia aseita, mikä on yksi pelin vahvuuksista. Jokainen löytää varmasti suosikkinsa, eikä peli edes pakota jämähtämään tiettyyn asetyyppiin; vaikka kehittäisit hahmostasi tarkka-ampujan, voit ihan hyvin räiskiä haulikolla.

Yksin tai yhdessä
Borderlands on rakennettu co-opiksi, mutta sen voi läpäistä myös yksinkin. Yksinäisen vault hunterin matka ei ole helppo, mutta taktikoinnilla ja varovaisuudella jumiin ei useinkaan jää. Pomotaisteöut saattavat tuottaa päänvaivaa, mutta usein näissäkin löytyy jokin jekku jota voi hyödyntää.

Borderlandsin ajoneuvot helpottavat pitkien matkojen taivaltamista, mutta niiden ajotuntuma on kauhea. Hiirellä ohjaus ei vaan ole paras ratkaisu ajamiseen. Toisaalta pieni sekavuus sopii pelin sekopäiseen maailmaan.

Lisää räiskintää
Borderlandsiin on julkaistu neljä ihan kelpo lisäriä. Claptrap's new robot Revolution on vinksahtanut kertomus siitä kuinka robotit päättivät aloittaa vallankumouksen, The Secret Armory of General Knoxx tuo lisää pomotaisteluita ja mittavan asekätkön löydettäväksi, ja oma suosikkini The Zombie Island of Dr. Ned lisää peliin... Noh, zombit tietysti. Lisäreistä eniten co-opiin suunnattu Mad Moxxi's Underdome Riot on yksinpelaajalle ehkä vähän turhauttava, mutta nautittava sekin.

Borderlands on todella hyvä räiskintä, jonka parissa tulee vietetty tuntikausia pelkästään sen parhaan aseen löytämiseksi. Suosittelen.

+ vinksahtanut maailma
+ graafinen tyyli
+ viholliset
+ aseet
+ hauska tarina
- ajotuntuma
- välillä turhauttava yksinpelaajalle

Alan Wake's American Nightmare

Julkaistu: 2012
Alustat: PC, Xbox 360
Kehittäjä: Remedy Entertainment
Julkaisija: Microsoft Game Studios
Pelimoottori: custom built

Alan Wake's American Nightmare on itsenäinen lisäosa Remedyn Alan Wake -kauhuseikkailuun. American Nightmare sisältää lyhyen kampanjan sekä ihan viihdyttävän arcade-pelitilan.

Tilasiko joku lisää taistelua?
Alkuperäistä Alan Wakea vaivasi omasta mielestäni liika ja jatkuva taistelu, joka lähinnä vei peli-innon. American Nightmaressa taistelua on, yllätys yllätys, entistä enemmän, mutta jotain on tapahtunut: se on kivaa! American Nightmaressa on selvästi pureudutte originaalin pelin ongelmiin, ja taistelua on kehitetty arcademaisempaan ja nautittavempaan suuntaan. Haastavaa se toki vieläkin on, mutta hyvällä tavalla. Myös lukuisat uudet vihollistyypit sekä aseet pitävät pelin mielenkiintoisena.

Isot miehet ja isot työkalut, vink vink.

Timeloop
American Nightmare sijoittuu Alan Waken jälkeiseen aikaan. Alan on yhä jumissa ''pimeässä paikassa'', mutta tällä kertaa hänellä on vastassaan Mr. Scratch, Alanin paha kaksoisolento, joka haluaa ottaa tämän paikan oikeassa maailmassa. Mr. Scratch nousee heittämällä koko sarjan parhaaksi hahmoksi, tämä on sen verran hyvin kirjoitettu ja näytelty, ja kukapa ei tykkäisi hullusta? Ai.

American Nightmaren aluksi ihan viihdyttävä tarina ja pelattavuus saa pahan kolauksen kun tulee ilmi että Alan joutuu timelooppiin. Paperilla kiinnostava idea, mutta käytännössä tämä tarkoittaa sitä että samat kentät ja tapahtumat toistetaan liian monta kertaa. Tähänkin olisi varmasti keksinyt paremman ratkaisun, sillä pelin kaikki kolme kenttää ovat toki komeita, mutta melko tylsiä.

Silmät kiinni ja toivotaan että osuu!

Nyt ei arkailla
American Nightmare sisältää myös arcade-pelimuodon, joka on ihan kivaa vaihtelua. Arcadessa taistellaan jatkuvasti vahvistuvia vihollisaaltoja vastaan aikarajan puitteissa, ja Alan Waken omalaatuinen taistelusysteemi tuo tähän oman haasteensa. Huomasin nauttivani arcadesta enemmän kuin itse peruspelistä, ja en pistäisi yhtään pahakseni mikäli Remedy joskus vääntäisi tästä itsenäisen pelin. Potentiaalia olisi.

Alan Wake's American Nightmare on nautittava lisäri, joka kuitenkin mokaa kierrättämällä samoja kenttiä ja tilanteita ihan liian monta kertaa.

+ vaihtelevat viholliset
+ arcademaisempi taistelu
+ uudet aseet hauskoja
+ Mr. Scratch
- liikaa toistoa
- varsinkin lopussa ihan liikaa taisteluu
- tylsät kentät

Alan Wake

Julkaistu: 2010/2012
Alustat: PC, Xbox 360
Kehittäjä: Remedy Entertainment
Julkaisija: Microsoft Game Studios
Pelimoottori: custom built

Alan Wake, kuuluisa kirjailija, joutuu mielenkiintoiseen seikkailuun lomamatkallaan Bright Fallsin kylään. Alanin vaimo kidnapataan, ja pian Wake taistelee pimeästä sikiäviä hirviöitä vastaan läpi pimeiden metsien ja hylättyjen alueiden pelastaakseen vaimonsa. Kuulostaa Stephen Kingin romaanilta.

Pelkäätkö pimeää?
Alan Waken konsepti on kieltämättä mielenkiintoinen. Peli on jaettu TV-sarjamaisiin pätkiin, ja Alan Wake toimii ikäänkuin kertojana selittäessään tapahtumia ja henkilöhahmoja. Sen enempää spoilaamatta mielenkiintoista tarinaa, kerrottakoon että se on erittäin hyvä ja tukee hyvin TV-sarjamaisuutta. Wake ja hänen vaimonsa lähtevät lomalle, vaimo kidnapataan ja Wake lähtee etsimään tätä. Pian hän huomaa taistelevansa Bright Fallsiin pesiytynyttä pimeyttä vastaan.

Alan Wake tarina on täynnä outoja ja jännittäviä käänteitä, ja jylhät vuoristomaisemat sopivat peliin kuin nakutettu. Maailmaa syvennetään vielä erinäisillä radiolähetyksillä sekä sivullisten keskusteluilla, ja aina välillä voi jäädä katsomaan Night Springs -tv-sarjaa, joka on oikeasti hyvä. Tähän taustalle vielä Poets of the Fallin musaa, ja maailma tuntuu aidolta, mikä on harvinaista yliluonnollisia tapahtumia käsittelevissä peleissä.

Sivuhahmot ovat mielenkiintoisia. Barry, Alanin manageri, on kaikessa ärsyttävyydessään jollain tapaa hellyyttävä sidekick. Kahvilatyöntekijä Rose on todella kova Waken kirjojen fani, Cynthia Weaver vaikuttaa alussa vain höpsöltä vanhalta rouvalta, mutta osoittautuukin korvaamattomaksi kumppaniksi.

Joku taitaa olla fani.

Valoa kohti
Alan Waken taistelumekaniikka on piristävä; ensin vihollisten suoja tuhotaan valolla, ja vasta tämän jälkeen näitä kuritetaan tuliaseilla. Taistelu on muutenkin mukavan kinkkistä, sillä harvoja taisteluja pääsee räiskimällä läpi. Taisteluita pystyy myös pakenemaan juoksemalla kohti seuraavaa valoisaa paikaa, jolloin viholliset mystisesti vain katoavat. Varsinkin lopussa tätä taktiikkaa tulee suurten vihollisjoukkojen keskellä käytetty enemmänkin. Alan Wake ei ole muutenkaan vahvimmillaan kun vihollisia on enemmän kuin viisi; Alan ei pysty ottamaan paljoa vahinkoa, ja kun vihollisia tulee joka puolelta olet umpikujassa. Onneksi peli jakaa esimerkiksi valopistooleja sen verran avuliaasti, että jumiin jääminen on yleensä vain oma moka. Vihollistyyppejä on kiitettävästi; ei liikaa eikä liian vähän, jolloin oppii tuntemaan näiden käytöksen mutta samanaikaisesti pieni yllätyksellisyys taisteluissa pysyy.

Ihan hyvää tasitelumekaniikkaa häiritsee erittäin kankea kirjailija. Alan liikkuu kiikkerästi eikä aina käänny ihan sinne minne pitäisi. Alan myös peittää häiritsevän suuren osan ruudusta, mutta tähän on vain pakko totutella.

Alan Wakessa päästään myös ajamaan, mutta ajoneuvojen kontrollit ovat myöskin melko kankeat. Ajo-osuudet ovat kuitenkin lähinnä suoraa tietä, joten tämä ei häiritse.

Maistakaas valoa!

Alan Waken PC-versio sisältää myös kaksi bonusjaksoa joita en jaksanut ruveta ainakaan vielä pelaamaan, joten palaan niihin myöhemmin.

Alan Wake on hyvä ja kiinnostava peli, joka olisi toiminut paremmin ehkä muutamaa tuntia lyhyempänä ja vähemmällä taistelulla.

+ taisteluissa pakko keskittyä, ei voi vaan räiskiä
+ hyvä tarina
+ tv-sarjamaisuus
+ hahmot
- kiikkerät kontrollit
- pelimäinen
- lopussa pelkkää taistelua
- toisto
- pakollisen tuntuiset puzzlet

Ampu-Tea

''Kas näin lentää pöytä, ja pöytä lentää näin...''

Julkaistu: 2014
Alustat: PC, Xbox 360
Kehittäjä: ProjectorGames
Julkaisija: KISS ltd
Pelimoottori: Unity

Ampu-Tea on Surgeon Simulator keittiössä. Tylsempänä. Vaikeampana. Ja Huonompana.

Kello viisi
Ampu-Teassa tavoitteena on tehdä kuppi teetä. Kuulostaa helpolta, eikö? Noh, sitä se ei tosiaankaan ole. Ampu-Tea lainaa Surgeon Simulatorista tutun väkkärän hiiriohjauksen ja yhdistää siihen vähänkin kovemmassa käsittelyssä hajoavan proteesin, jolloin lopputulos on pelkkää kaaosta. Ampu-Tea on hauskaa ensimmäiset viisi minuuttia, jonka jälkeen selviää että tämähän on tätä samaa koko ajan. Asiaa ei helpota se, että suunnilleen kaikki ns. ''etsittävät'' saavutukset tulee avattua vahingossa ensimmäisten minuuttien kaaoksen aikana...

Ampu-Tea on onneksi ilmainen, joten sen kokeilemisesta ei menetä mitään muuta kuin hermonsa. Edit: Eipäs ollukkaan, olen ostanut sen joskus. Tällä hetkellä maksaa 74 senttiä kesäalessa, normaalisti viitisen euroa...

+ omalaatuinen idea
- heikko toteutus
- peli on nähty muutamassa minuutissa

Airport Simulator 2014

Julkaistu: 2014
Alustat: PC
Kehittäjä: Actalogic
Julkaisija: United Independent Entertainment GmbH
Pelimoottori: ?

Näillä Actalogicin kehittämillä simuilla on joku ongelma. Lue edellinen Agricultural Simulator 2013 -arvosteluni ja vaihda otsikoksi Airport Simulator 2014.

-ei käynnisty

Agricultural Simulator 2013 Steam Edition & Agricultural Simulator: Historical Farming

Julkaistu: AS 2013: 2013, AS: HF: 2012
Alustat: PC
Kehittäjä: Actalogic
Julkaisija: United Independent Entertainment GmbH
Pelimoottori: ?

Nyt kävi hassusti. Päätin ottaa taukoa Alan Wakesta, joten asensin jonkun bundlen mukana tulleen
Agricultural Simulator 2013:sta. Pelaaminen ei kuitenkaan onnistunut, sillä peli ei vaan käynnisty. Käytyäni läpi kaikki mahdolliset fixaukset ynnä muut päätin lukaista Steamin forumeilta onko muilla samanlaisia ongelmia. Yllätyksekseni selvisi ettei peli toimi enää ollenkaan. Että silleen.

Sama ongelma vaivaa näköjään myös saman sarjan Historical Farming -nimikettä. Antaa olla.

- ei käynnisty